TERVEYS

Silmäsairaus PRA, glennin ainoa perinnöllinen sairas 

 

Glenneillä  jalostusmateriaali on hyvin kapea, siis koirat ovat sukulaisia keskenään ja niiden geeniperimä on hyvin samanlainen. Kaikissa eläimissä ja myös meissä ihmisissä on sairautta-aiheuttavia geenejä. Jos yksilössä on vain yksi sairausgeeni ja se on sairauden kantaja, ei tule mitään oireita paitsi sukupuoleen sidotuissa sairauksissa. Mutta tilanne pahenee, jos sekä narttu että uros ovat kantajia, tällöin jälkeläisistä osa saa molemmilta vanhemmiltaan sairausgeenin ja silloin ne saavat ko. sairauden.

Samat periytyvyyssäännöt pätevät myös silmäsairauksissa. Valitettavasti glenneillä PRA puhkeaa esiin vasta aikuisiällä, joskus jopa 7-9 vuotiaana. Koiraa on voitu käyttää runsaasti siitoksessa ja sitten se sairastuu PRA:n . Sen kaikki jälkeläiset ovat ainakin kantajia ja osa sairaita, jos toiselta puolen on tullut sama sairasgeeni. Jälkeläisiä on myös voitu jo käyttää siitoksessa ja sairausgeeni on siirtynyt jo seuraavaan sukupolveen, siis lapsenlapsiin. Näin on PRA salakavalasti päässyt leviämään rodun sisällä. Olisikin tärkeää tutkia siitoskoirat myös siitosuran jälkeen 7-9 ikävuoteen saakka 1-2 vuoden välein. Näinhän ainakin me vastuuntuntoiset kasvattajat teemme ja luonnollisesti käytämme eläinlääkäreitä jotka Kennelliitto on valtuuttanut antamaan virallisia silmätarkastuslausuntoja.

Silmätarkastuksen tarkoitus on poistaa sairaat yksilöt jalostuksesta ja estää sairauksien leviäminen. Koska PRA kehittyy useimmin vasta aikuisille koirille, jalostuskoirat on tutkittava useimmin. Meillä jalostukseen käytettävän koiran tutkimustulos ei saa olla 10 kk vanhempi ja kaikki muut tutkitaan vähintään 18 kk välein, aina 9 vuoteen asti. Näin pyritään minimoimaan sairaiden yksilöiden siitoskäyttö.

Itse tutkimus on nopea ja täysin kivuton koiralle. Koiran silmiin laitetaan tipat ja n. vartin kuluttua silmä "peilataan".

 

Glennien PRA:n DNA testi kehitetty

 

Bochumin Dna testin lähettämiskaavake

Kaavake on englanninkielinen

Lähetys osoite:

Ruhr-University / Human Genetics /Dr. Regina Kropatsch

Universitätsstasse 150,D-44801 BOCHUM, Germany

 

 

PRA syvemmältä

PRA on lyhennys sanoista progressiivinen retinan atrofia eli etenevä verkkokalvon surkastuminen. Verkkokalvon valonherkät solut, tapit ja/tai sauvat rappeutuvat vaihtelevalla nopeudella. Tällä hetkellä nuorin tavattu sairastuminen on ollut 1,4 kk ja vanhin 8-vuotias. Rappeuman hitaasta etenemisestä johtuen omistaja ei huomaa, että koiran näössä olisi jotain vikaa, kun koira itsekin ehtii sopeutua tilanteeseen ja kompensoi heikkenevän näkönsä muilla aisteilla. Hoitoa ei ole, mutta yleensä sokeutuminen vie niin kauan aikaa, että koira tottuu hyvin sokeuteen ja tulee hyvin toimeen normaalissa elämässä. Sairaus ikään kuin hiipii yhä pahemmaksi.

 

Ensimmäinen oire on näkökyvyn heikkeneminen, nimenomaan hämärässä ja pimeässä. Jos omistajasta vaikuttaa, että koira näkee hämärässä huonommin kuin hän, on koiran näkökyvyssä todennäköisesti jotain vialla. Hämäränäköä voi testata hämärässä huoneessa, johon asetetaan keskelle lattiaa joitain esineitä, tuoleja tms., ja katsotaan pystyykö koira näkemään ja väistämään ne vai törmääkö se niihin. Liikkuvat esineet PRA:ta sairastava koira näkee paremmin kuin paikallaan olevat. Usein koira tuntuu olevan hieman pelokas hämärissä olosuhteissa, "pelkää pimeää".

 

Myöhemmin näkökyky heikkenee edelleen, eikä koira lopulta näe päivänvalossakaan, vaan sokeutuu täysin. Sokeutumisnopeuskin vaihtelee, yleensä jos koira saa taudin oireet nuorena, taudin kulku on nopeampi, kun taas jos oireet ilmaantuvat vasta vanhemmalla koiralla, näkökyky heikkenee yleensä hitaammin. Pupillien laajentuminen ja silmänpohjan heijasteen voimistuminen on myös sellainen oire, jonka omistaja voi havaita, jos osaa kiinnittää siihen huomiota.


Tällä hetkellä kasvattiemme omistajat allekirjoittavat lupauksen, että tuovat koiransa tutkittavaksi ja minä kasvattajana puolestani pidän kirjaa tutkimusajoista ja muistutan kasvattiemme omistajia, milloin on aika tulla tutkimuksiin. Tutkimuksia järjestetään pari kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. Tutkimustulokset lähetämme yhteyshenkilölle, joka pitää kirjaa koirien tutkimuksista ja joka julkaisee kansainvälistä listaa kaikista tutkituista koirista. Eli kaikki tutkimustuloksemme on julkisia. 

 

Osoittain lainattu :
Juha Pärnasen artikkeli: Silmätarkastus: Mitä, miksi, milloin.

 

TÄSTÄ linkistä näet ajakohtaiset tutkimustulokset.

 

 

Glennien eläinlääkäri

kavereita

 

Mäntsälän Eläinlääkäriasema

                       Merja Dalhbom
                       Taru Latvanen

Keski-Uudenmaan Eläinlääkäriasema
                      Johanna Parkkisenniemi

Mevet

                     Pelle Axelson
                     Lotta Axelson

ELL Satu Olkkonen       

Glenni kuuluu ns. kondrodystrofisiin rotuihin. Keväällä 2015 aloitetaan lyhytkasvuisten eturaajojen kasvuhäiriöitä kartoittava tutkimus.
Lue lisää